english

Tšernobylistä some-aikakaudelle

Julkaistu 28.04.2016

Päivälleen 30 vuotta sitten suomalaiset kuulivat ensimmäistä kertaa Yleisradion iltauutisissa Tšernobylin ydinvoimalan räjähdyksestä, joka oli tapahtunut kaksi päivää aiemmin Ukrainassa.

Vuonna 1986 viesti kulki hitaasti. Kajaanin mittausasemalla oli havaittu poikkeuksellisen korkeita säteilyarvoja jo päivää aiemmin, mutta koska ydinvoimalaonnettomuuden mahdollisuutta ei oikein edes ajateltu, pidettiin mittausta epäluotettavana.

Viesti ei myöskään kulkenut, koska politiikka vaikutti viestin kulkuun ja sisältöön. Muun muassa presidentti Mauno Koiviston sanottiin yrittäneen lykätä suomalaisten evakuointia Kiovasta (TS Extra 23.4.2016). Nykyään viesti onnettomuuksista ehtii kännykkäkameran kautta sosiaaliseen mediaan ennen kuin viranomaiset tai media reagoivat asiaan – saati pystyvät vaikuttamaan viestin sisältöön. Mikä on siis organisaation tekemän kriisiviestinnän merkitys nykyaikana?

Virallinen tieto on valtaa

Vaikka organisaatio ei ole enää ensimmäinen viestin välittäjä, on virallisella tiedolla kuitenkin edelleen valtaa. Uutisankkoja on paljon, joten tieto tulee varmentaa. Siksi on tärkeää, että organisaatio itse toimii kriisitilanteessa ja kertoo mitä on tapahtunut, miksi ja miten se vaikuttaa toimintaan ja ympäristöön.

Tässä alla on lyhyt muistilista ns. jarrutiedotteen eli ensimmäisen tiedotteen tekoon. Se tulisi lähettää heti, kun mahdollista.

  • mitä on tapahtunut?
  • milloin saadaan lisätietoa tapahtuneesta?
  • kuinka laajalle alueelle tapahtuman vaikutus ulottuu?
  • onko organisaation toimintaa rajoitettu?
  • onko tapahtunut henkilövahinkoja, onko tapahtuneesta vaaraa?
  • keneltä saa lisätietoja?

Tiedote lähetään medialle, julkaistaan kaikissa omissa kanavissa, kuten nettisivuilla, sosiaalisen median kanavissa, lähetetään sidosryhmille sähköpostilla ja jaetaan organisaation sisäisesti. Muista, että lisätietojen antajan tulee olla tavoitettavissa.

Suunnitelmat kuntoon!

Jotta organisaatio selviäisi kriisitilanteesta mahdollisimman vähillä vahingoilla ja siitä aiheutuisi vain vähän haittaa toiminnalle, tulee kriisitilanteen hallintaa tukea aktiivisella viestinnällä.

Kriisitilanne ei tule kello kaulassa, joten asiaan tulee valmistautua. Kriisiviestintäsuunnitelmassa mietitään potentiaaliset kriisitilanteet, kohderyhmät, kanavat ja toimintaprosessit. Katso täältä tarkistuslistani, miten sinä olet varautunut?

Jos tarvitset apua kriisiviestinnässä tai sen suunnittelussa, ota yhteyttä!

Kirjoittanut Anna Koivisto
Tilaa uutiskirje