english

Nuoriso mukana kehittämässä yhteiskuntaa – Ministry of Youth

Julkaistu 11.04.2016

Helmikuussa 2016 Arabiemiraattien hallitukseen nimitettiin neljä uutta ministeriä: Ministry of Happiness, Tolerance, Future and Youth. Suurta kohua herätti vasta 22-vuotias Ministry of Youth. Paikallinen hallitsija Sheikh Muhammad kertoi lukeneensa monia kommentteja ja kysymyksiä liittyen valintaan. Hän julkaisi lopulta 27.2.2016 omalla LinkedIn-sivustollaan vastauksen, joka on levinnyt kulovalkean tavoin. Olen kopioinut alla osan tekstiä, joka käsittelee nuorta ministeriä.

”The changes reflect what we have learned from events in our region over the past five years. In particular, we have learned that failure to respond effectively to the aspirations of young people, who represent more than half of the population in Arab countries, is like swimming against the tide. Without the energy and optimism of youth, societies cannot develop and grow; indeed, such societies are doomed.
When governments spurn their youth and block their path to a better life, they slam the door in the face of the entire society. We do not forget that the genesis of the tension in our region, the events dubbed the “Arab Spring,” was squarely rooted in the lack of opportunities for young people to achieve their dreams and ambitions.” (HH Sheikh Muhammad, LinkedIn 27.2.2016).

Nuorissa on Suomenkin tulevaisuus

Viisaita sanoja. Nuorissa on meidänkin voimamme ja tulevaisuutemme. Ei yksistään täällä Arabiemiraateissa vaan myös Suomessa, ja kaikkialla muualla maailmassa.

Sen vuoksi on ankeaa seurata Suomen hallituksen esittämää opintotuen leikkaamista ja lainaosuuden kasvattamista. Hallitus esittää 150 miljoonan euron leikkauksia opintotukeen. Tämä tarkoittaa melkein sadan euron leikkausta opintorahaan, joka on nykyisillään 338,76 euroa kuukaudessa. Se tarkoittaa työn tekemistä opiskelun ohessa yhä enenevässä määrin ja myös opiskeluaikojen pitenemistä.

Ja kolikon toinen puoli

Asialla on tietenkin toinenkin puoli. 90-luvulla opintolainasta piti maksaa yli 10 prosentin korkoa. Nyt korko on lähes nollassa ja valtio maksaa lainasta osan, mikäli opinnot etenevät sovittuun tahtiin.

Jyväskylän yliopiston professori Roope Uusitalo kirjoittaa Ekonomi-lehdessä seuraavasti: ”Opintolainan korko on pieni ja siihen saa automaattisesti valtiontakauksen. Normiajassa valmistuneet saavat 40 prosenttia omavastuuosuuden ylittävästä lainapääomasta anteeksi lainahyvityksenä. Mielessäni onkin käynyt, pitäisikö reputtaa ainakin kaikki kauppakorkean opiskelijat, jotka eivät näilläkään ehdoilla ymmärrä ottaa opintolainaa.”

Täällä Arabiemiraateissa asiat sujuvat. Vatulointi ei kuulu sanavarastoon, vaan hallittu ja valistunut ”perheyritys” hoitaa asioita parhaaksi näkemällään tavalla. Päätöksiä ja tuloksia syntyy.

Kirjoittanut Marja-Terttu Rantanen